Itä-Bloggi on ollut tauolla jonkin aikaa. Valokuvaamiselle ei ole riittänyt aikaa.
Musiikkibloggaus rakentuu jatkossa uuteen englanninkieliseen Antti Sunell Music Blogiin. Tilaa tämä uusi blogi RSS-syötteenlukijaasi.
Tutustu myös Audacomin Soundcloud-profiiliin.
Itä-bloggi jatkaa omaan tahtiinsa valokuvauksen ja lähiympäristön merkeissä.
For years Frank Zappas guitar tone has been great mystery to me and many other guitarists. Now I try to analyze some aspects on his 1988 tour strat-sounds. Here is the Youtube-example from concert in Barcelona may 1988. Classic Zappa guitar solo Watermelon in Easter Hay (originally from Joe´s Garage album) is based on A lydian mode over 4/4+5/4 -vamp (A and B/E)
Frank is playing his natural finish custom-strat. Strat has Floyd Rose tremolosystem. Bridge and middle pick-ups seems to be Seymour Duncan Hot Stacks – these pick-ups with ceramic magnets have more output and mid-range compared to standard singlecoils. In 1984 video Does Humor Belong in Music also blonde strats neck picup is similar but has changed in 1988 tour – maybe Duncan Classic Stack?
Watermelon begins with really clean tone with some chorus and short delay. Frank seems to use neck pick-up. Tone has acoustic qualities. And that´s the great mystery. Nowadays you can have effect called “acoustic guitar simulation” which goes near – but is really more colder an un-natural sounding than Frank´s tone. You can clearly hear the sound of Strats neck pick-up here. I remember to read that for 1988 tour Frank and his guitar techinician had some co-operation with Roland/Boss developing new effects. But I can remember wrong… Is this sound going from amplifiers at all?
Frank played many amplifiers in parallel. That can be heard clearly from this Watermelon in Easter Hay example. In April 29th 1988 Helsinki concert he had 2-3 Marshall heads, 2-3 Carvin heads in the rack (if I remember right after 22 years – was there Mesa Mark II or III heads also?).
In the beginning of video (and Guitar -albums back-cover) you can see Carvin combo and Marshall cabinet. Switchblade has at least 10 knobs for sound presets.
At 1:36 he adds crunchy Marshall tone over the clean for B-section. Huge sound!
At 2:36 Frank adds fuzzy tone for solo improvisation. It seems that he puts that on from his guitar. The clean sound is still there. Had some kind fuzz-circuit in his guitar? If so, he must have stereo cable coming out from this guitar.
At 4:10 there is great example of controlling feedback from guitar. I remember read that Frank had parametric eq´s in his guitars for controlled feedback.
Guitar seems to have very low radius. Frank picks mainly up-strokes with his metal-pick – and very sul tasto – over the highest frets.
Tone is very bright. I assume that Frank had very fresh set of very light strings in this guitar. Dweezil Zappa tells in Fuzz magazine (sept 09) he uses .008-.046 for strat in Zappa plays Zappa tour. Maybe Frank had close to that – maybe the bass string are little bit heavier to get that huge sound in B-section.
Matinkylän ja Haukilahden edustalla meri on kuulemma ollut jo joulupäivänä kantavaa aina Miessaareen saakka. Parhaimmillaan hiihtoretken on voinut ulottaa jopa Rysäkarin eteläpuolelle. Tämän sain kuulla enemmän merellä ulkoilleilta kanssahiihtäjiltä. Enää ei ole niin etelään asiaa. Tiistaina käväisin Gåsgrundetissa (ja tietysti kamera jäi autoon). Tänään Hesari kertoi jäiden pettämisestä Suvisaaristossa, joten ehkei enää sinnekään kannata yrittää…
Kuvat on otettu sunnuntaina 7.3 ja torstaina 11.3.2010.
Suurpelto edistyy hitaasti mutta varmasti. Mutta peltoahan se vielä suurimmaksi osaksi on.
Itsenäinen kuvausaika työmatkalla Ateenaan jäi noin puoleen tuntiin – eikä sitäkään olisi saatu ellei kyyditysten koordinoinnissa olisi tapahtunut inhimillistä kömmähdystä. Aamuisen puolituntisen vietin kiertelemällä hotellin ympärillä kuvaamalla päivään valmistautuvaa vanhempaa Ateenaa.
Minua kieltämättä kyllä hieman hämmästytti rakennusten hyvin vaihteleva kunto. Rappioromantiikka ja luksus elää Plakan kaupunginosassa tyylikästä rinnakkaiseloaan.
Itä-Bloggihan ei juurikaan julkaise kuvia joissa esiintyy ihmisiä. Ateenan väestöntiheys on 19 000 asukasta neliökilometriä kohden, joten siihen nähden tässä esillä hieman ainutlaatuisia otoksia.
Suurpellon alue rakentuu hitaasti mutta varmasti. Marraskuussa 2009 näytti tällaiselta.
Espoon kaupunki ylläpitää kiintorastistoa keskuspuistossa, Leppävaarassa ja Karhusuolla. Keskuspuiston 22 kiintorastia kerrotaan olevan soveltuvia kaikelle kansalle. Mutta minulle satunnaiselle kansansuunnistajalle muutama rasti oli kyllä aika vaikea. Rasti 18 on kyllä selkeä, mutta melkeinpä vaatii suojavaatteet ettei naarmuta pöpelikössä itseään – jos rastia siis lähestyy loogisesta lähtökohdasta kuntoradalta päin.
Suunnistaminen on aivan erinomainen laji. Liikunta luonnossa on jo sinänsä valtavan energisoivaa ja lystiä touhua, mutta tämän lisäksi suunnistuksessa joutuu todellakin käyttämään päätään: on osattava tulkita karttaa oikein, joutuu arvioimaan mittasuhteita, on valittava strategisesti oikeat reitit jne.
Lisäsin suunnistukseen vielä taiteellisen elementin eli valokuvauksen. Tosin valokuvauksen lisääminen suunnistukseen lisää aikaa, joten valokuvaussuunnistuksen harjoittaminen kilpailumielessä on hankalaa.
Tässäpä vastine Matin artikkeleille Rappiotaide ja Sumparn Totuudessa hiljattain.
Olen näemmä viehtynyt avonaisiin paikkoihin – metsäkuvauksesta ei oikein tahdo tulla mitään. Kuvat ovat tältä aamulta Suomenojan venesatamasta Espoosta.
Lightroomissa on oiva sivellintyökalu, jonka avulla voi muokata valittujen alueiden valotusta (tai jotain muuta ominaisuutta). Aivan loistava väline esim. vastavalokuvissa tuomaan esiin. tummien alueiden sävymaailmaa.
“The Key is productivity.” -David Liebman
Pari kuvaa Esson entisestä tyhjillään jo pari vuotta olleesta pääkonttorista ettei ihan luomattomaksi tämä päivä jää…
https://www.espoo.fi/hankkeet/?Path=1098%3B46351%3B93285
