Klippsta

Louhela on Länsi-Vantaalla Myyrmäen kupeessa sijaitseva noin 20 rakennusta käsittävä asuinalue. Rakennukset ovat pääsääntöisesti 1960-luvun puolestavälistä, joskin yksittäisiä rakennuksia 80-, 90- ja 2010-luvuilta löytyy myöskin. Alueen pääsuunnittelijana on ollut Aarne Ehojoki.

Louhelan kaava noudattaa maaston muotoja ja on 60-lukuisen väljä. Alue on peruskorjausiässä, joten juuri tällä hetkellä kontit ja jätelavat ovat yleisiä pihoilla.

Kaava on siis väljä ja maaston huomioiva. Louhela rajoittuu hoidettuihin puistoaleisiin. Massiiviset kolossitkaan eivät tunnu liian päällekäyviltä.

IMG_0076 Klippsta yleis

Esimerkki porrassisäänkäynnistä. Lienee alkuperäiset ovet – niin ja se pleksikahva…

IMG_2299 Klippsta alkuperainen kahva

Vaadin pleksikahvojen ja alkuperäisten valokatkaisijoiden palauttamista! Kun noihin asioihin on kerran kiinnittänyt huomiota, ei niistä pääse eroon kun kahvavirheen havaitsee… Pisteet kirkaista väreistä ja pystylaudoituksesta.

IMG_2300 IMG_2301

Louhelan vanha ostoskeskus on purettu. Tilalle on rakennettu uusi pieni liikekeskus ja viisikerroksinen asuintalo. Rakennusten suunnitelleen Forma-Futura –toimiston nimi nousi muutama vuosi sitten esille Vantaan entisen kaupunginjohtajan lahjusjupakassa. 

IMG_0082 uudisrakennus

Väljä rakentaminen kiinnittyy luontevasti metsiin ja puistoihin.

IMG_0093

Ja arviota antamaan:

+ ihan hyvää – joskaan ei kovin persoonallista – suunnittelua

+ hyvät liikenneyhteydet – Louhelan asema aivan vieressä

+ suuret remontit kohta koko alueella tehty

+ puistomaisuus, maastot

– lentomelu

– joidenkin talonyhtiöiden putkiremonteissä jätetty kylppärit uusimatta

Vantaalta pyrin ennen muuttoani esittelemään vielä Kaivokselan – ehkä Simonmetsän ja Hiekkaharjun.

Mainokset

Epäonnistunutta kaupunkisuunnittelua Martinlaaksossa

Vantaan Martinlaakso on oppikirjaesimerkki lyhytnäköisestä ja hutiloidusta kaupunkisuunnittelusta. Martinlaakson kerrostaloaluetta alettiin rakentamaan vuonna 1968 ja Martinlaakson rata (M-juna) valmistui vuonna 1975. Suurin osa alueesta oli jo valmiina radan valmistuessa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, ettei tulevaa rataa ole alunperin huomioitu Martinlaakson länsipuolen suunnittelussa.

Tällä hetkellä (16.5.15) asema on todella ankea haisevine betonirappusineen. Asiaan on tosin tulossa selkeä parannus, sillä varsinaisen aseman peruskorjaus/uudisrakentaminen (paikallishistoriallinen näkemykseni asiaan puuttuu) alkaa olla valmis. Veikkaisin uuden aseman avajaisia Kehäradan avajaisten yhteyteen heinäkuussa 2015. Vaikka uutta asemaa ei ole vielä avattu, on ovien ikkuna jo hajotettu.

IMG_2186 Martinlaakson asema

 

Asemien lähiseudut on luonnollisesti järkevä rakentaa tiiviisti. Myös palvelukeskittymien on syytä olla hyvien (julkisten) kulkuyhteyksien varrella. Palvelut Martinlaaksossa onkin aseman vieressä – tosin radan itäpuolella sijaitseva Martinlaakson Ostari on valmistunut vasta 2011! Mutta mennäänpä ensin radan länsipuolelle, eli vuosina 1968-75 rakennetulle alueelle.

Sinänsä sympaattiset, mutta käytännössä hankalat kiviportaat herättävät kulkijassa kysymyksen: onko portaiden yläpäässä tiivistä asuin- ja liiketilarakentamista kävelyraitin varrella? Tosin portaiden yläpäässä näkyvä 90-luvulla pastellisävyin maalattu betonielementtikolossi ei hyvää lupaa…

IMG_2188 Martinlaakso aseman portaat

No eipä todellakaan löydy sympaattista ostoskatua Kööpenhaminan Strøgetin tyyliin! Vaan löytyy autotie ja jättiläismäinen parkkipaikka! Rakennusten välimatkat ovat erittäin pitkiä. Alue olisi jo alunperinkin pitänyt suunnitella tiiviiksi ja mahdollisimman autottomaksi. Parkkikentät ovat todennäköisesti talonyhtiöiden ja/tai huoltoyhtiöiden omistamia ja jo pelkkä täydennysrakentamisen ehdottaminenkin voi olla hyvin vaikeaa. Nämä 90-luvulla julkisivuremontoidut 70-luvun elementtikolossit on sitten ihan oman blogauksen aihe…

IMG_2190 Laajaniityntie IMG_2192 (1)

Toisella puolella Laajaniityntietä on 1980-luvulla rakennettu toimistotalo, jossa on kirjastoa ja muita kaupungin palveluita. Tietenkin talon sisäänkäynnin ja aseman välissä on pari kerrosta parkkihallia ja -kantta…

 

 

 

 

 

 

Jätkäsaari, osa 2

Yksi syy pienoiseen valokuvausinnon tyrehtymiseen viime syksyn jälkeen lienee fakta että tein syksyn 2009 Espoo36Esbo -näyttelyn editoinnin Photoshopin Trial versiolla. Sen jälkeen olen joutunut käyttämään GIMP-nimistä ohjelmaa. Mutta nyt tuli mitta lopullisesti täyteen. Gimp siirtää nimittäin tietokoneen käyttömukavuuden suoraan vuodelle 1991, jolloin ostin ensimmäisen Maccini. Tuolloin käyttöjärjestelmä ei sallinut kuin yhden ohjelman käytön kerrallaan – toki tähänkin tuli parannus hyvin pian, muistaakseni jo vuonna 1992. Gimp vuonna 2009 toimii aivan samalla tavalla. Kun ohjelmisto aukeaa, ei enää pääse käsiksi muihin ohjelmiin, kuten esimerkiksi internet-selaimeen jolla voisi etsiä ohjeita tuon epätoivoisen ohjelman käyttöön. Mikäli haluaa mennä takaisin iPhotoon seuraavan kuvan valintaa varten, täytyy ohjelma sammuttaa…kätevää..

Suurpelto joulukuun kuudentena vuonna 2009.

Suurpelto edistyy hitaasti mutta varmasti. Mutta peltoahan se vielä suurimmaksi osaksi on.

Aerikes, Monastiraki, Plaka. Ateena joulukuun 1. 2009.

Itsenäinen kuvausaika työmatkalla Ateenaan jäi noin puoleen tuntiin – eikä sitäkään olisi saatu ellei kyyditysten  koordinoinnissa olisi tapahtunut inhimillistä kömmähdystä. Aamuisen puolituntisen vietin kiertelemällä hotellin ympärillä kuvaamalla päivään valmistautuvaa vanhempaa Ateenaa.

Minua kieltämättä kyllä hieman hämmästytti rakennusten hyvin vaihteleva kunto. Rappioromantiikka ja luksus elää Plakan kaupunginosassa tyylikästä rinnakkaiseloaan.

Itä-Bloggihan ei juurikaan julkaise kuvia joissa esiintyy ihmisiä. Ateenan väestöntiheys on 19 000 asukasta neliökilometriä kohden, joten siihen nähden tässä esillä hieman ainutlaatuisia otoksia.

Jätkäsaari osa 3, Lightroom 2.

Latasin sitten Adoben Lightroomin trialin. Jo alkoi editointi toimimaan ihan eri meiningillä. Kuvat siis otettu tänään (4.7.09) Helsingin Jätkäsaaressa.