Roihuvuoren ala-asteen peruskorjaus

OpenhouseHelsinki 2016 -tapahtumassa syyskuussa 2016 esiteltiin yleisölle Aarno Ruusuvuoren suunnittelema vuonna 1967 valmistunut Roihuvuoren ala-aste (alunperin kansakoulu?). Rakennuksen peruskorjaus valmistui kesällä 2016. Peruskorjauksen pää-ja arkkitehtisuunnittelun on toteuttanut Jeskanen-Repo-Teränne Arkkitehdit Oy, josta rakennusta oli esittelemässä arkkitehti Timo Jeskanen.

Suorakaiteen muotoinen rakennus sijoittuu muuta maastoa korkeammalle kalliolle Roihuvuoren kaupunginosan ytimeen. Näkymät rakennuksesta ovat hyvin luonnonläheiset. Rakennus edustaa 1960-luvun teollisen aikakauden pelkistettyä betonimodernismia. Suunnittelussa arvostettiin tuolloin rationaalisuutta ja modulaarisuutta, sekä hyödynnettiin betonin monipuolisista käyttömahdollisuuksia. Vaikka betonin käyttöä on ehkä pidetty itseisarvona, on Ruusuvuori kuitenkin luonut ihmisen mittaakaavaan istuvaa, ihmistä ja luontoa lähellä olevaa arkkitehtuuria. Ruusuvuoren arkkitehtuuria täydentää Anita Lucanderin suunnittelema taide ja värimaailma. Lucanderin koulun keskusaulaan suunnittelema tekstiilitaideteos on tätä kirjoitettaessa restauroitavana.

Kouluun on tehty täydellinen peruskorjaus. Julkisivut on uusittu, ulkorakenteita korjattu, sekä lisätty talotekniikkaa vastaamaan nykyajan vaatimuksia. Koska kattorakenteet pitkine jänneväleineen on olennainen osa Ruusuvuoren arkkitehtuuria, on kaapelointeja kaivettu lattiaan lasketun sisäkaton sijaan. Nykyaikaisen talotekniikan huomioinnin lisäksi rakennuksessa on pyritty huomioimaan nykyajan pedagogiikan vaatimukset.

Koulun ytimessä on molempien kerrosten korkuiset ruokasali ja liikunta/juhlasali, joiden ympärille muut tilat sijoittuvat. Kattoikkunat ja sisäseinien lasitukset yhdistettynä pitkiin kantavien rakenteiden jänneväleihin tuovat rakennukseen valoa ja avaruutta.

Asuntomessut 2015. Kivistö, Vantaa.

Vantaa on tänä kesänä asumisen, joukkoliikenteen ja kaupunkisuunnittelun huomion keskipisteenä: on avattu uusi kehärata, on asuntomessut Kivistössä ja tulevana viikonloppuna Mikkolassa pidetään Suomen ensimmäiset lähiöfestivaalit. Asuntomessut ja kehäradan avaaminen liittyvät toisiinsa, sillä onhan Kivistön asuntomessualue tuliterän junanradan varrella.

Asuntomessujen yhtenä tarkoituksena on rakentaa valmiiksi kokonainen alue – siksi asuntomessualueet ovat aina uusia asuinalueita. Kivistön sijaintia kehäradan varrella on hehkutettu suunnalta jos toiselta. Itse olen periaatteessa enemmän tiivistävän kaupunkisuunnittelun kannalla. Kun kaupunkirakennetta tiivistetään, ovat palvelut ja joukkoliikenneyhteydet usein jo valmiina – jatkossa vain huolehditaan näiden kehittämisestä edelleen. Kivistöön rakentuu tällä hetkellä noin kolmen tuhannen asukkaan kaupunginosa. Vähintään vastaava asukasmäärä saataisiin valmiiden palveluiden ääreen esimerkiksi tiivistämällä Martinlaaksoa – samalla voitaisiin hieman korjata 60-70-lukuisen kaavoituksen kömmähdyksiä.

Kivistön asuntomessualue sijaitsee noin kilometrin päässä Kivistön asemasta. Asema on maan alla ja ympäristöön toivon mukaan rakentuu asuntoja ja palveluita – maanalaisuus kun vapauttaa tilaa. Nyt tilaa on käytetty kaduille reippaasti. Vielä vaikutelma aseman välittömässä ympäristössä on karu.

IMG_2665

 

Kivistön hieno asema (ilmeisesti B&M Architects) muuttaa väriään riippuen katselukulmasta.

IMG_0170

 

 

 

 

 

 

 

Päätin kävellä messualueelle. Matkan varrella on kuitenkin jo yksi kohde. EKE-rakennus Oyn rakentama As Oy Kivistön Koneisto (Arkkitehtitoimisto Juha Mutanen Oy) on loft-tyylisen kerrostalokorttelin ensimmäinen kohde. Kohteesta oli esittelyssä kolme huoneistoa. Vaikken ehkä itselleni näistä kolmesta esittelyhuoneistosta saisikaan asumisen ja työskentelyn yhdistämiseen sopivaa asuntoa, oli kohde kerrostalokohteista kirkkaasti mielenkiintoisin.

IMG_2615

 

Muissa kerrostalokohteissa sisustukset on jostain syystä lyöty ns. läskiksi. Mahdollinen vähäisten neliöiden optimointi jää usein tyrmäävien sisustusten jalkoihin. Vanhana Tapiola-fanina haluaisin juuri nähdä pienten asuntojen oivalluksia! Myöskään en osaa sanoa onko ajoittain näkyvä hutiloitu viimeistely osa sisustusta vai vain nykyrakentamisen kehnoa laatua…

IMG_2627 IMG_2626

Kaikkia asuntomessujen kohteita en lähde käymään tässä läpi. En edes käynyt kaikissa kohteissa – perinnetaloilta haiskahtavat kohteet skippasin heti kättelyssä. Lisäksi monissa mielenkiintoisistakin kohteista jäi väenpaljouden vuoksi valokuvaaminen sisällä vähälle. Esimerkiksi Casa del Limon (Arkkitehtitoimisto Huvila Oy/Katja Maununaho) olisi ansainnut myös sisäkuvia…

IMG_0130

Messualue on kompakti, kehämäinen ja tiivis. Alueen sisällä ei ole siis pitkiä välimatkoja. Messuilla ei luonnollisestikaan kadulla ajella autoilla – mitenkähän autoilu muuttaa alueen luonnetta? Myös alueen pyöräilyhenkisyys selvinnee myöhemmin – asemalle ainakin vie leveät pyörätiet.

Olen pohjoismaisen minimalismin ystävä niin arkkitehtuurissa, designissä kuin musiikissakin. Profin House (Arkkitehtuuritoimisto Nakari & Vimpari), sekä kuvissa oleva LakkaLaine (Arkkitehtitoimisto Lassila & Co Oy) vakuuttivat mustavalkoisella pohjoismaisella minimalismillaan.

IMG_0129

 

IMG_0125

Vaikuttavia olivat myös messualueen ytimessä sijaitsevat Urban Villa 1 ja Urban Villa 2 (pääsuunnittelija Olli Jokinen, rakennuttaja ATV Invest & Co Oy). (Pahoittelen tökerösti retusoituja ihmisiä…)

IMG_0156

Messuilla käydessäni oli avoinna kohde Urban Villa 2. Vaikka väenpaljous tuntui talossa messuilla ahtautena, sain vaikutelman tehokkaasta ihmisen mittakaavaan istuvasta suunnittelusta. Tässä olisi valintani mikäli näille kulmille asettuisin asumaan…

IMG_0150

IMG_0147

IMG_0162

No – muutanko Kivistöön? Varmasti alueen palvelut kohentuvat tulevaisuudessa ja onhan kehärata kieltämättä kätevä. Hiihtoladuillekin pääsisi kotiovelta. Enpä taida silti muuttaa. Kuitenkin alue on melko kaukana keskustasta ja hieman ”keskellä ei-mitään”. Olen asunut muutaman kuukauden Vantaalla Martinlaaksossa, jossa minua häiritsi yleisen rumuuden lisäksi myös lentomelu. Kivistössä viime maanantain iltapäivän lentomelu oli kova – ei olla aivan kiitotien alapuolella, mutta kuitenkin…

Gruvsta

Kaivoksela on Länsi-Vantaalla sijaitseva pienehkö lähinnä 1960-luvulla rakennettu alue. Alueen on rakentanut Rakennusliike Puolimatka. Asemakaava ja talojen suunnittelu on pitkälti arkkitehti Aarne Ehojoen käsialaa.

Myyrmäen ja Hämeenlinnanväylän välissä sijaitseva Kaivoksela koostuu muutamista pistetaloista ja jopa satoja metrejä pitkistä maastossa kaartelevista lamellitaloista. Nauhaikkunat ovat alueen dominoiva piirre. Pitkät lamellitalot sulautuvat nykyään pehmeästi ympäröivään puustoon. (kuvat saa klikkaamalla suuremmiksi)

IMG_0114 GruvstaLamelli

IMG_0097GruvstaLamelli

Siinä missä lamellitalojen parvekkeet ovat sisäänvedettyjä, on pistetaloissa ulkonevat parkekkeet.

IMG_0106pistetalo

Kaivokselan talojen rappukäytävien sisäänkäyntejä on esitelty useissa julkaisuissa. Valitettavasti monissa taloissa on kuitenkin alkuperäiset ovet ja kahvat korvattu uudemmilla. Etenkin Kaivokselan pohjoispuolen taloihin on tehty tyylittömiä modernisointeja. Tässä esimerkki alkuperäisestä ovesta ja kahvasta.

IMG_0109

Vanhan ostoskeskuksen läheisyydessä sijaitsevan uudiskohteen sisäänkäynnissä on mukana alueelle ominaista 1960-lukuista tyyliä.

IMG_0111

Vanha ostoskeskus edustaa tyylikästä 60-lukua, mutta alennustilassa: tyhjää tilaa ja kaljakuppiloita löytyy…

IMG_0113

Muuttaisinko?

Plussaa:

+ onnistunut asemakaava

+ ei rumia parkkikenttiä

+ tyylikkäät talot

+ hyvät palvelut

+ monissa yhtiöissä suuret remontit tehty – joskin kylppäreitä jätetty putkiremonteissa uusimatta

+ sangen kohtuuhintainen alue pääkaupunkiseudun mittakaavassa

+ market-kokoinen lähikauppa

En varsinaisesti löytänyt heti huonoja puolia Kaivokselasta, mutta seuraavat asiat ovat hieman vielä mysteereitä:

– julkiset kulkuyhteydet

– melu: lentomelu + moottoritie

– onko ns. poliisi-tv-alue?

Klippsta

Louhela on Länsi-Vantaalla Myyrmäen kupeessa sijaitseva noin 20 rakennusta käsittävä asuinalue. Rakennukset ovat pääsääntöisesti 1960-luvun puolestavälistä, joskin yksittäisiä rakennuksia 80-, 90- ja 2010-luvuilta löytyy myöskin. Alueen pääsuunnittelijana on ollut Aarne Ehojoki.

Louhelan kaava noudattaa maaston muotoja ja on 60-lukuisen väljä. Alue on peruskorjausiässä, joten juuri tällä hetkellä kontit ja jätelavat ovat yleisiä pihoilla.

Kaava on siis väljä ja maaston huomioiva. Louhela rajoittuu hoidettuihin puistoaleisiin. Massiiviset kolossitkaan eivät tunnu liian päällekäyviltä.

IMG_0076 Klippsta yleis

Esimerkki porrassisäänkäynnistä. Lienee alkuperäiset ovet – niin ja se pleksikahva…

IMG_2299 Klippsta alkuperainen kahva

Vaadin pleksikahvojen ja alkuperäisten valokatkaisijoiden palauttamista! Kun noihin asioihin on kerran kiinnittänyt huomiota, ei niistä pääse eroon kun kahvavirheen havaitsee… Pisteet kirkaista väreistä ja pystylaudoituksesta.

IMG_2300 IMG_2301

Louhelan vanha ostoskeskus on purettu. Tilalle on rakennettu uusi pieni liikekeskus ja viisikerroksinen asuintalo. Rakennusten suunnitelleen Forma-Futura –toimiston nimi nousi muutama vuosi sitten esille Vantaan entisen kaupunginjohtajan lahjusjupakassa. 

IMG_0082 uudisrakennus

Väljä rakentaminen kiinnittyy luontevasti metsiin ja puistoihin.

IMG_0093

Ja arviota antamaan:

+ ihan hyvää – joskaan ei kovin persoonallista – suunnittelua

+ hyvät liikenneyhteydet – Louhelan asema aivan vieressä

+ suuret remontit kohta koko alueella tehty

+ puistomaisuus, maastot

– lentomelu

– joidenkin talonyhtiöiden putkiremonteissä jätetty kylppärit uusimatta

Vantaalta pyrin ennen muuttoani esittelemään vielä Kaivokselan – ehkä Simonmetsän ja Hiekkaharjun.

Jätkäsaari, osa 2

Yksi syy pienoiseen valokuvausinnon tyrehtymiseen viime syksyn jälkeen lienee fakta että tein syksyn 2009 Espoo36Esbo -näyttelyn editoinnin Photoshopin Trial versiolla. Sen jälkeen olen joutunut käyttämään GIMP-nimistä ohjelmaa. Mutta nyt tuli mitta lopullisesti täyteen. Gimp siirtää nimittäin tietokoneen käyttömukavuuden suoraan vuodelle 1991, jolloin ostin ensimmäisen Maccini. Tuolloin käyttöjärjestelmä ei sallinut kuin yhden ohjelman käytön kerrallaan – toki tähänkin tuli parannus hyvin pian, muistaakseni jo vuonna 1992. Gimp vuonna 2009 toimii aivan samalla tavalla. Kun ohjelmisto aukeaa, ei enää pääse käsiksi muihin ohjelmiin, kuten esimerkiksi internet-selaimeen jolla voisi etsiä ohjeita tuon epätoivoisen ohjelman käyttöön. Mikäli haluaa mennä takaisin iPhotoon seuraavan kuvan valintaa varten, täytyy ohjelma sammuttaa…kätevää..

Suurpelto joulukuun kuudentena vuonna 2009.

Suurpelto edistyy hitaasti mutta varmasti. Mutta peltoahan se vielä suurimmaksi osaksi on.

Suurpelto marraskuussa 2009

Suurpellon alue rakentuu hitaasti mutta varmasti. Marraskuussa 2009 näytti tällaiselta.