Gruvsta

Kaivoksela on Länsi-Vantaalla sijaitseva pienehkö lähinnä 1960-luvulla rakennettu alue. Alueen on rakentanut Rakennusliike Puolimatka. Asemakaava ja talojen suunnittelu on pitkälti arkkitehti Aarne Ehojoen käsialaa.

Myyrmäen ja Hämeenlinnanväylän välissä sijaitseva Kaivoksela koostuu muutamista pistetaloista ja jopa satoja metrejä pitkistä maastossa kaartelevista lamellitaloista. Nauhaikkunat ovat alueen dominoiva piirre. Pitkät lamellitalot sulautuvat nykyään pehmeästi ympäröivään puustoon. (kuvat saa klikkaamalla suuremmiksi)

IMG_0114 GruvstaLamelli

IMG_0097GruvstaLamelli

Siinä missä lamellitalojen parvekkeet ovat sisäänvedettyjä, on pistetaloissa ulkonevat parkekkeet.

IMG_0106pistetalo

Kaivokselan talojen rappukäytävien sisäänkäyntejä on esitelty useissa julkaisuissa. Valitettavasti monissa taloissa on kuitenkin alkuperäiset ovet ja kahvat korvattu uudemmilla. Etenkin Kaivokselan pohjoispuolen taloihin on tehty tyylittömiä modernisointeja. Tässä esimerkki alkuperäisestä ovesta ja kahvasta.

IMG_0109

Vanhan ostoskeskuksen läheisyydessä sijaitsevan uudiskohteen sisäänkäynnissä on mukana alueelle ominaista 1960-lukuista tyyliä.

IMG_0111

Vanha ostoskeskus edustaa tyylikästä 60-lukua, mutta alennustilassa: tyhjää tilaa ja kaljakuppiloita löytyy…

IMG_0113

Muuttaisinko?

Plussaa:

+ onnistunut asemakaava

+ ei rumia parkkikenttiä

+ tyylikkäät talot

+ hyvät palvelut

+ monissa yhtiöissä suuret remontit tehty – joskin kylppäreitä jätetty putkiremonteissa uusimatta

+ sangen kohtuuhintainen alue pääkaupunkiseudun mittakaavassa

+ market-kokoinen lähikauppa

En varsinaisesti löytänyt heti huonoja puolia Kaivokselasta, mutta seuraavat asiat ovat hieman vielä mysteereitä:

– julkiset kulkuyhteydet

– melu: lentomelu + moottoritie

– onko ns. poliisi-tv-alue?

Klippsta

Louhela on Länsi-Vantaalla Myyrmäen kupeessa sijaitseva noin 20 rakennusta käsittävä asuinalue. Rakennukset ovat pääsääntöisesti 1960-luvun puolestavälistä, joskin yksittäisiä rakennuksia 80-, 90- ja 2010-luvuilta löytyy myöskin. Alueen pääsuunnittelijana on ollut Aarne Ehojoki.

Louhelan kaava noudattaa maaston muotoja ja on 60-lukuisen väljä. Alue on peruskorjausiässä, joten juuri tällä hetkellä kontit ja jätelavat ovat yleisiä pihoilla.

Kaava on siis väljä ja maaston huomioiva. Louhela rajoittuu hoidettuihin puistoaleisiin. Massiiviset kolossitkaan eivät tunnu liian päällekäyviltä.

IMG_0076 Klippsta yleis

Esimerkki porrassisäänkäynnistä. Lienee alkuperäiset ovet – niin ja se pleksikahva…

IMG_2299 Klippsta alkuperainen kahva

Vaadin pleksikahvojen ja alkuperäisten valokatkaisijoiden palauttamista! Kun noihin asioihin on kerran kiinnittänyt huomiota, ei niistä pääse eroon kun kahvavirheen havaitsee… Pisteet kirkaista väreistä ja pystylaudoituksesta.

IMG_2300 IMG_2301

Louhelan vanha ostoskeskus on purettu. Tilalle on rakennettu uusi pieni liikekeskus ja viisikerroksinen asuintalo. Rakennusten suunnitelleen Forma-Futura –toimiston nimi nousi muutama vuosi sitten esille Vantaan entisen kaupunginjohtajan lahjusjupakassa. 

IMG_0082 uudisrakennus

Väljä rakentaminen kiinnittyy luontevasti metsiin ja puistoihin.

IMG_0093

Ja arviota antamaan:

+ ihan hyvää – joskaan ei kovin persoonallista – suunnittelua

+ hyvät liikenneyhteydet – Louhelan asema aivan vieressä

+ suuret remontit kohta koko alueella tehty

+ puistomaisuus, maastot

– lentomelu

– joidenkin talonyhtiöiden putkiremonteissä jätetty kylppärit uusimatta

Vantaalta pyrin ennen muuttoani esittelemään vielä Kaivokselan – ehkä Simonmetsän ja Hiekkaharjun.

Pieni pala Tapiolaa Vantaalla

Espoon Tapiola on ehdottomasti yksi suosikkialueistani. Tapiolan arkkitehtuuri ja kaupunkisuunnittelu ovat vertaansa vailla. Toistaiseksi kuitenkaan meikäläisen budjetti ei ole kuitenkaan venynyt Tapiolaan. Mutta pääkaupunkiseudulta löytyy edullisempi vaihtoehto Tapiolalle, nimittäin Vantaanpuisto!

Mutta missäpä on pääkaupunkiseudun kaikkein halvimmat neliöt? Ei – ne eivät ole missään 70-lukuisella Poliisi-TV:stä tutulla betonikolossialueella. Halvimmat kämpät löytyy Vantaanpuistosta, jossa on hyvin paljon ”tapiolamaisuutta”: maaston muotoja myötäilevä kaavoitus, puutarhamaisuus ja 60-lukuinen tasokas pelkistetty arkkitehtuuri. Eipä ihme, sillä itse Aarne Ervi on ollut suunnittelemassa tätä vuosina 1965-70 rakennettua aluetta.

Alueen keskuksena toimii aikakaudelleen tyypillinen ostoskeskus.

IMG_2199 Vantaanpuisto ostari yleis

Ostaria lähimmän kerrostalon sisäänkäynnissä on ovet ja kahvat säilytetty. Vain roskakori ja moderni valokatkaisin rikkoo alkuperäistä tunnelmaa.

IMG_2201 Vantaanpuisto sisäänkäynti

Vantaanpuistosta löytyy myös toinen, pienempi liikerakennus. Huomaa koko oven korkuiset ovenkahvat. Liiketilaa olisi vapaana – varmasti varsin kohtuulliseen hintaan.

IMG_2206 Vantaanpuisto pieni liikekeskus

Vantaanpuiston talonyhtiöt lienevät juuri käyneen läpi suurimmat peruskorjaukset. Joka paikassa näkyy parakkeja ja roskalavoja. Nopea vaikutelma oli, että alkuperäistä arkkitehtuuria on kunnioitettu – takuulla jonkisortin suojelussa alue on. Täältä siis saisi kohtuuhintaan remonttihuolettoman tyylikkään 60-lukuisen asunnon.

IMG_2214 Vantaanpuisto lamelli

Ostarin portaiden muodon suunnitteluun on aikanaan satsattu.

IMG_2220 Vantaanpuisto ostari

Mutta alue on ikääkuin jäänyt kesken. Asukkaita ei ole tarpeeksi market-kokoisen ruokakaupan asiakkaiksi. Miksi näin on käynyt? Syy ei näy kuvista, mutta kartasta voi päätellä jotain. Viimeistään paikan päällä käydessä selviää karmea totuus: Vantaanpuiston lentomelu on valtava! En ole kolmessa kuukaudessa tottunut Martinlaakson lentomeluun, ja tämä on tuplasti pahempaa…