Asuntomessut 2015. Kivistö, Vantaa.

Vantaa on tänä kesänä asumisen, joukkoliikenteen ja kaupunkisuunnittelun huomion keskipisteenä: on avattu uusi kehärata, on asuntomessut Kivistössä ja tulevana viikonloppuna Mikkolassa pidetään Suomen ensimmäiset lähiöfestivaalit. Asuntomessut ja kehäradan avaaminen liittyvät toisiinsa, sillä onhan Kivistön asuntomessualue tuliterän junanradan varrella.

Asuntomessujen yhtenä tarkoituksena on rakentaa valmiiksi kokonainen alue – siksi asuntomessualueet ovat aina uusia asuinalueita. Kivistön sijaintia kehäradan varrella on hehkutettu suunnalta jos toiselta. Itse olen periaatteessa enemmän tiivistävän kaupunkisuunnittelun kannalla. Kun kaupunkirakennetta tiivistetään, ovat palvelut ja joukkoliikenneyhteydet usein jo valmiina – jatkossa vain huolehditaan näiden kehittämisestä edelleen. Kivistöön rakentuu tällä hetkellä noin kolmen tuhannen asukkaan kaupunginosa. Vähintään vastaava asukasmäärä saataisiin valmiiden palveluiden ääreen esimerkiksi tiivistämällä Martinlaaksoa – samalla voitaisiin hieman korjata 60-70-lukuisen kaavoituksen kömmähdyksiä.

Kivistön asuntomessualue sijaitsee noin kilometrin päässä Kivistön asemasta. Asema on maan alla ja ympäristöön toivon mukaan rakentuu asuntoja ja palveluita – maanalaisuus kun vapauttaa tilaa. Nyt tilaa on käytetty kaduille reippaasti. Vielä vaikutelma aseman välittömässä ympäristössä on karu.

IMG_2665

 

Kivistön hieno asema (ilmeisesti B&M Architects) muuttaa väriään riippuen katselukulmasta.

IMG_0170

 

 

 

 

 

 

 

Päätin kävellä messualueelle. Matkan varrella on kuitenkin jo yksi kohde. EKE-rakennus Oyn rakentama As Oy Kivistön Koneisto (Arkkitehtitoimisto Juha Mutanen Oy) on loft-tyylisen kerrostalokorttelin ensimmäinen kohde. Kohteesta oli esittelyssä kolme huoneistoa. Vaikken ehkä itselleni näistä kolmesta esittelyhuoneistosta saisikaan asumisen ja työskentelyn yhdistämiseen sopivaa asuntoa, oli kohde kerrostalokohteista kirkkaasti mielenkiintoisin.

IMG_2615

 

Muissa kerrostalokohteissa sisustukset on jostain syystä lyöty ns. läskiksi. Mahdollinen vähäisten neliöiden optimointi jää usein tyrmäävien sisustusten jalkoihin. Vanhana Tapiola-fanina haluaisin juuri nähdä pienten asuntojen oivalluksia! Myöskään en osaa sanoa onko ajoittain näkyvä hutiloitu viimeistely osa sisustusta vai vain nykyrakentamisen kehnoa laatua…

IMG_2627 IMG_2626

Kaikkia asuntomessujen kohteita en lähde käymään tässä läpi. En edes käynyt kaikissa kohteissa – perinnetaloilta haiskahtavat kohteet skippasin heti kättelyssä. Lisäksi monissa mielenkiintoisistakin kohteista jäi väenpaljouden vuoksi valokuvaaminen sisällä vähälle. Esimerkiksi Casa del Limon (Arkkitehtitoimisto Huvila Oy/Katja Maununaho) olisi ansainnut myös sisäkuvia…

IMG_0130

Messualue on kompakti, kehämäinen ja tiivis. Alueen sisällä ei ole siis pitkiä välimatkoja. Messuilla ei luonnollisestikaan kadulla ajella autoilla – mitenkähän autoilu muuttaa alueen luonnetta? Myös alueen pyöräilyhenkisyys selvinnee myöhemmin – asemalle ainakin vie leveät pyörätiet.

Olen pohjoismaisen minimalismin ystävä niin arkkitehtuurissa, designissä kuin musiikissakin. Profin House (Arkkitehtuuritoimisto Nakari & Vimpari), sekä kuvissa oleva LakkaLaine (Arkkitehtitoimisto Lassila & Co Oy) vakuuttivat mustavalkoisella pohjoismaisella minimalismillaan.

IMG_0129

 

IMG_0125

Vaikuttavia olivat myös messualueen ytimessä sijaitsevat Urban Villa 1 ja Urban Villa 2 (pääsuunnittelija Olli Jokinen, rakennuttaja ATV Invest & Co Oy). (Pahoittelen tökerösti retusoituja ihmisiä…)

IMG_0156

Messuilla käydessäni oli avoinna kohde Urban Villa 2. Vaikka väenpaljous tuntui talossa messuilla ahtautena, sain vaikutelman tehokkaasta ihmisen mittakaavaan istuvasta suunnittelusta. Tässä olisi valintani mikäli näille kulmille asettuisin asumaan…

IMG_0150

IMG_0147

IMG_0162

No – muutanko Kivistöön? Varmasti alueen palvelut kohentuvat tulevaisuudessa ja onhan kehärata kieltämättä kätevä. Hiihtoladuillekin pääsisi kotiovelta. Enpä taida silti muuttaa. Kuitenkin alue on melko kaukana keskustasta ja hieman ”keskellä ei-mitään”. Olen asunut muutaman kuukauden Vantaalla Martinlaaksossa, jossa minua häiritsi yleisen rumuuden lisäksi myös lentomelu. Kivistössä viime maanantain iltapäivän lentomelu oli kova – ei olla aivan kiitotien alapuolella, mutta kuitenkin…

Mainokset

Epäonnistunutta kaupunkisuunnittelua Martinlaaksossa

Vantaan Martinlaakso on oppikirjaesimerkki lyhytnäköisestä ja hutiloidusta kaupunkisuunnittelusta. Martinlaakson kerrostaloaluetta alettiin rakentamaan vuonna 1968 ja Martinlaakson rata (M-juna) valmistui vuonna 1975. Suurin osa alueesta oli jo valmiina radan valmistuessa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, ettei tulevaa rataa ole alunperin huomioitu Martinlaakson länsipuolen suunnittelussa.

Tällä hetkellä (16.5.15) asema on todella ankea haisevine betonirappusineen. Asiaan on tosin tulossa selkeä parannus, sillä varsinaisen aseman peruskorjaus/uudisrakentaminen (paikallishistoriallinen näkemykseni asiaan puuttuu) alkaa olla valmis. Veikkaisin uuden aseman avajaisia Kehäradan avajaisten yhteyteen heinäkuussa 2015. Vaikka uutta asemaa ei ole vielä avattu, on ovien ikkuna jo hajotettu.

IMG_2186 Martinlaakson asema

 

Asemien lähiseudut on luonnollisesti järkevä rakentaa tiiviisti. Myös palvelukeskittymien on syytä olla hyvien (julkisten) kulkuyhteyksien varrella. Palvelut Martinlaaksossa onkin aseman vieressä – tosin radan itäpuolella sijaitseva Martinlaakson Ostari on valmistunut vasta 2011! Mutta mennäänpä ensin radan länsipuolelle, eli vuosina 1968-75 rakennetulle alueelle.

Sinänsä sympaattiset, mutta käytännössä hankalat kiviportaat herättävät kulkijassa kysymyksen: onko portaiden yläpäässä tiivistä asuin- ja liiketilarakentamista kävelyraitin varrella? Tosin portaiden yläpäässä näkyvä 90-luvulla pastellisävyin maalattu betonielementtikolossi ei hyvää lupaa…

IMG_2188 Martinlaakso aseman portaat

No eipä todellakaan löydy sympaattista ostoskatua Kööpenhaminan Strøgetin tyyliin! Vaan löytyy autotie ja jättiläismäinen parkkipaikka! Rakennusten välimatkat ovat erittäin pitkiä. Alue olisi jo alunperinkin pitänyt suunnitella tiiviiksi ja mahdollisimman autottomaksi. Parkkikentät ovat todennäköisesti talonyhtiöiden ja/tai huoltoyhtiöiden omistamia ja jo pelkkä täydennysrakentamisen ehdottaminenkin voi olla hyvin vaikeaa. Nämä 90-luvulla julkisivuremontoidut 70-luvun elementtikolossit on sitten ihan oman blogauksen aihe…

IMG_2190 Laajaniityntie IMG_2192 (1)

Toisella puolella Laajaniityntietä on 1980-luvulla rakennettu toimistotalo, jossa on kirjastoa ja muita kaupungin palveluita. Tietenkin talon sisäänkäynnin ja aseman välissä on pari kerrosta parkkihallia ja -kantta…