Opinmäen koulu

OpenHouse Helsinki 2016 -tapahtuma ulottui myös Espoon puolelle. Kolmanneksi koulukohteeksi valikoitui Opinmäen koulu.

Opinmäen koulu sijaitsee suhteellisen uudella asuinalueella Espoon Suurpellossa. Suurpellon alue on alunperin kaavoitettu sekä asumiseen ja toimistorakentamiseen, mutta muutettaneen pelkästään asuinalueeksi. Vuonna 2015 valmistunut koulu perustuu arkkitehtien Esa Ruskeepään ja Thomas Miayauchin ehdotukseen, joka voitti arkkitehtuurikilpailun vuonna 2012. Koulu on Arkkitehtitoimisto Esa Ruskeepää Oy:n ensimmäinen toteutettu työ.

Rakennusta käyttää päivittäin noin 1200 ihmistä ja peruskoulutoimintojen lisäksi sinne on sijoitettu päiväkoti. Talossa sijaitsee myös kirjasto. Suunnittelussa on huomioitu tilojen käytettävyys alueen asukkaiden erilaisiin tarpeisiin myös iltaisin ja viikonloppuisin.

Koulun suunnittelussa on huomioitu modernia tutkivan oppimisen mallia, joka edellyttää muuntuvia tiloja. Avoimissa opetustiloissa ei välttämättä ole kiinteitä seiniä, koska modernissa koulussa oppimisryhmien koko voi vaihdella suuresti. Koulun tilat on suunniteltu hyvin joustaviksi. Ideana on ollut luoda avoin ja oppimaan rohkaiseva ympäristö. Samoin kuin Kalasataman koulussa, on Opinmäessä talotekniikka esillä välikattoon piilottamisen sijaan.

Kalasataman koulu ja päiväkoti

OpenHouse Helsinki 2016 -tapahtumassa oli esittelyssä tammikuussa 2016 valmistunut Kalasataman peruskoulu ja päiväkoti. Toteutettu työ pohjautuu vuonna 2010 järjestettyyn kutsukilpailuun, jonka voitti JKMM Arkkitehdit . Päässuunnittelijana on toiminut Juha Mäki-Jyllilä. Koulun sisustussuunnittelijana on toiminut Päivi Mäyrynen JKMM:ltä. Päiväkodin taideteoksen on toteuttanut Heli Hiltunen. Tilaisuuden esittelijänä toimi arkkitehti Edit Bajsz niin ikään JKMM:ltä.

Nyt valmiina on rakennuksen ensimmäinen vaihe. Valmistuessaan kokonaisuudessaan koulu tulee noudattamaan suljetutun korttelin periaatetta, joka on Kalasatamassa käytössä myös asuinkortteleissa. Lopullisessa muodossaan koulu tulee olemaan noin 700 oppilaan yhtenäiskoulu. Nyt kokonaisuudesta on toteutettu noin puolet – yksi ulkoseinä on siis tilapäinen. Tämän hetkisen rakennusvaiheen budjetti on noin 14 miljoonaa euroa.

Koulun suunnittelussa on otettu mallia tanskalaisesta koulusuunnittelusta, jota pidetään maailmalla edelläkävijänä. Rakennus on pyritty tekemään uutta pedagogiikkaa tukevaksi. Opetustiloissa on noudatettu soluperiaatetta, jonka mukaan jopa 75 hengen oppilasryhmät saattavat opiskella samassa huolellisesti akustoidussa tilassa tai sitä ympäröivissä erittäin muunneltavissa opetustiloissa. Perinteistä luokka-ajattelua ei koulussa noudateta.

Rakennuksessa on talotekniikka jätetty näkyviin. Taloudellisten syiden lisäksi tähän on vaikuttanut pedagoginen ajattelu: talon toiminnat ovat selkeästi näkyvissä.

Roihuvuoren ala-asteen peruskorjaus

OpenhouseHelsinki 2016 -tapahtumassa syyskuussa 2016 esiteltiin yleisölle Aarno Ruusuvuoren suunnittelema vuonna 1967 valmistunut Roihuvuoren ala-aste (alunperin kansakoulu?). Rakennuksen peruskorjaus valmistui kesällä 2016. Peruskorjauksen pää-ja arkkitehtisuunnittelun on toteuttanut Jeskanen-Repo-Teränne Arkkitehdit Oy, josta rakennusta oli esittelemässä arkkitehti Timo Jeskanen.

Suorakaiteen muotoinen rakennus sijoittuu muuta maastoa korkeammalle kalliolle Roihuvuoren kaupunginosan ytimeen. Näkymät rakennuksesta ovat hyvin luonnonläheiset. Rakennus edustaa 1960-luvun teollisen aikakauden pelkistettyä betonimodernismia. Suunnittelussa arvostettiin tuolloin rationaalisuutta ja modulaarisuutta, sekä hyödynnettiin betonin monipuolisista käyttömahdollisuuksia. Vaikka betonin käyttöä on ehkä pidetty itseisarvona, on Ruusuvuori kuitenkin luonut ihmisen mittaakaavaan istuvaa, ihmistä ja luontoa lähellä olevaa arkkitehtuuria. Ruusuvuoren arkkitehtuuria täydentää Anita Lucanderin suunnittelema taide ja värimaailma. Lucanderin koulun keskusaulaan suunnittelema tekstiilitaideteos on tätä kirjoitettaessa restauroitavana.

Kouluun on tehty täydellinen peruskorjaus. Julkisivut on uusittu, ulkorakenteita korjattu, sekä lisätty talotekniikkaa vastaamaan nykyajan vaatimuksia. Koska kattorakenteet pitkine jänneväleineen on olennainen osa Ruusuvuoren arkkitehtuuria, on kaapelointeja kaivettu lattiaan lasketun sisäkaton sijaan. Nykyaikaisen talotekniikan huomioinnin lisäksi rakennuksessa on pyritty huomioimaan nykyajan pedagogiikan vaatimukset.

Koulun ytimessä on molempien kerrosten korkuiset ruokasali ja liikunta/juhlasali, joiden ympärille muut tilat sijoittuvat. Kattoikkunat ja sisäseinien lasitukset yhdistettynä pitkiin kantavien rakenteiden jänneväleihin tuovat rakennukseen valoa ja avaruutta.

Tapiola 25. heinäkuuta 2016

Vasen palsta:

  1. Aulis Blomsted: Ketju (1954). Menninkäisentie, Espoo.
  2. Edessä Arto Sipisen suunnittelema liikerakennus (1989), takana Tapiolan keskustorni, Aarne Ervi (1960-61).
  3. Rivitalo Kimmeltie, Kaija & Heikki Siren (1954).

Keskimmäinen palsta:

  1. Kerrostalo Riistapolku, Aulis Blomsted.
  2. Aulis Blomsted: Ketju.

Oikea palsta:

  1. Kerrostalo Riistapolku, Aulis Blomsted.
  2. Kerrostalo Kehrääjä, Kaija & Heikki Siren (1960).

Asuntomessut 2015. Kivistö, Vantaa.

Vantaa on tänä kesänä asumisen, joukkoliikenteen ja kaupunkisuunnittelun huomion keskipisteenä: on avattu uusi kehärata, on asuntomessut Kivistössä ja tulevana viikonloppuna Mikkolassa pidetään Suomen ensimmäiset lähiöfestivaalit. Asuntomessut ja kehäradan avaaminen liittyvät toisiinsa, sillä onhan Kivistön asuntomessualue tuliterän junanradan varrella.

Asuntomessujen yhtenä tarkoituksena on rakentaa valmiiksi kokonainen alue – siksi asuntomessualueet ovat aina uusia asuinalueita. Kivistön sijaintia kehäradan varrella on hehkutettu suunnalta jos toiselta. Itse olen periaatteessa enemmän tiivistävän kaupunkisuunnittelun kannalla. Kun kaupunkirakennetta tiivistetään, ovat palvelut ja joukkoliikenneyhteydet usein jo valmiina – jatkossa vain huolehditaan näiden kehittämisestä edelleen. Kivistöön rakentuu tällä hetkellä noin kolmen tuhannen asukkaan kaupunginosa. Vähintään vastaava asukasmäärä saataisiin valmiiden palveluiden ääreen esimerkiksi tiivistämällä Martinlaaksoa – samalla voitaisiin hieman korjata 60-70-lukuisen kaavoituksen kömmähdyksiä.

Kivistön asuntomessualue sijaitsee noin kilometrin päässä Kivistön asemasta. Asema on maan alla ja ympäristöön toivon mukaan rakentuu asuntoja ja palveluita – maanalaisuus kun vapauttaa tilaa. Nyt tilaa on käytetty kaduille reippaasti. Vielä vaikutelma aseman välittömässä ympäristössä on karu.

IMG_2665

 

Kivistön hieno asema (ilmeisesti B&M Architects) muuttaa väriään riippuen katselukulmasta.

IMG_0170

 

 

 

 

 

 

 

Päätin kävellä messualueelle. Matkan varrella on kuitenkin jo yksi kohde. EKE-rakennus Oyn rakentama As Oy Kivistön Koneisto (Arkkitehtitoimisto Juha Mutanen Oy) on loft-tyylisen kerrostalokorttelin ensimmäinen kohde. Kohteesta oli esittelyssä kolme huoneistoa. Vaikken ehkä itselleni näistä kolmesta esittelyhuoneistosta saisikaan asumisen ja työskentelyn yhdistämiseen sopivaa asuntoa, oli kohde kerrostalokohteista kirkkaasti mielenkiintoisin.

IMG_2615

 

Muissa kerrostalokohteissa sisustukset on jostain syystä lyöty ns. läskiksi. Mahdollinen vähäisten neliöiden optimointi jää usein tyrmäävien sisustusten jalkoihin. Vanhana Tapiola-fanina haluaisin juuri nähdä pienten asuntojen oivalluksia! Myöskään en osaa sanoa onko ajoittain näkyvä hutiloitu viimeistely osa sisustusta vai vain nykyrakentamisen kehnoa laatua…

IMG_2627 IMG_2626

Kaikkia asuntomessujen kohteita en lähde käymään tässä läpi. En edes käynyt kaikissa kohteissa – perinnetaloilta haiskahtavat kohteet skippasin heti kättelyssä. Lisäksi monissa mielenkiintoisistakin kohteista jäi väenpaljouden vuoksi valokuvaaminen sisällä vähälle. Esimerkiksi Casa del Limon (Arkkitehtitoimisto Huvila Oy/Katja Maununaho) olisi ansainnut myös sisäkuvia…

IMG_0130

Messualue on kompakti, kehämäinen ja tiivis. Alueen sisällä ei ole siis pitkiä välimatkoja. Messuilla ei luonnollisestikaan kadulla ajella autoilla – mitenkähän autoilu muuttaa alueen luonnetta? Myös alueen pyöräilyhenkisyys selvinnee myöhemmin – asemalle ainakin vie leveät pyörätiet.

Olen pohjoismaisen minimalismin ystävä niin arkkitehtuurissa, designissä kuin musiikissakin. Profin House (Arkkitehtuuritoimisto Nakari & Vimpari), sekä kuvissa oleva LakkaLaine (Arkkitehtitoimisto Lassila & Co Oy) vakuuttivat mustavalkoisella pohjoismaisella minimalismillaan.

IMG_0129

 

IMG_0125

Vaikuttavia olivat myös messualueen ytimessä sijaitsevat Urban Villa 1 ja Urban Villa 2 (pääsuunnittelija Olli Jokinen, rakennuttaja ATV Invest & Co Oy). (Pahoittelen tökerösti retusoituja ihmisiä…)

IMG_0156

Messuilla käydessäni oli avoinna kohde Urban Villa 2. Vaikka väenpaljous tuntui talossa messuilla ahtautena, sain vaikutelman tehokkaasta ihmisen mittakaavaan istuvasta suunnittelusta. Tässä olisi valintani mikäli näille kulmille asettuisin asumaan…

IMG_0150

IMG_0147

IMG_0162

No – muutanko Kivistöön? Varmasti alueen palvelut kohentuvat tulevaisuudessa ja onhan kehärata kieltämättä kätevä. Hiihtoladuillekin pääsisi kotiovelta. Enpä taida silti muuttaa. Kuitenkin alue on melko kaukana keskustasta ja hieman ”keskellä ei-mitään”. Olen asunut muutaman kuukauden Vantaalla Martinlaaksossa, jossa minua häiritsi yleisen rumuuden lisäksi myös lentomelu. Kivistössä viime maanantain iltapäivän lentomelu oli kova – ei olla aivan kiitotien alapuolella, mutta kuitenkin…

Gruvsta

Kaivoksela on Länsi-Vantaalla sijaitseva pienehkö lähinnä 1960-luvulla rakennettu alue. Alueen on rakentanut Rakennusliike Puolimatka. Asemakaava ja talojen suunnittelu on pitkälti arkkitehti Aarne Ehojoen käsialaa.

Myyrmäen ja Hämeenlinnanväylän välissä sijaitseva Kaivoksela koostuu muutamista pistetaloista ja jopa satoja metrejä pitkistä maastossa kaartelevista lamellitaloista. Nauhaikkunat ovat alueen dominoiva piirre. Pitkät lamellitalot sulautuvat nykyään pehmeästi ympäröivään puustoon. (kuvat saa klikkaamalla suuremmiksi)

IMG_0114 GruvstaLamelli

IMG_0097GruvstaLamelli

Siinä missä lamellitalojen parvekkeet ovat sisäänvedettyjä, on pistetaloissa ulkonevat parkekkeet.

IMG_0106pistetalo

Kaivokselan talojen rappukäytävien sisäänkäyntejä on esitelty useissa julkaisuissa. Valitettavasti monissa taloissa on kuitenkin alkuperäiset ovet ja kahvat korvattu uudemmilla. Etenkin Kaivokselan pohjoispuolen taloihin on tehty tyylittömiä modernisointeja. Tässä esimerkki alkuperäisestä ovesta ja kahvasta.

IMG_0109

Vanhan ostoskeskuksen läheisyydessä sijaitsevan uudiskohteen sisäänkäynnissä on mukana alueelle ominaista 1960-lukuista tyyliä.

IMG_0111

Vanha ostoskeskus edustaa tyylikästä 60-lukua, mutta alennustilassa: tyhjää tilaa ja kaljakuppiloita löytyy…

IMG_0113

Muuttaisinko?

Plussaa:

+ onnistunut asemakaava

+ ei rumia parkkikenttiä

+ tyylikkäät talot

+ hyvät palvelut

+ monissa yhtiöissä suuret remontit tehty – joskin kylppäreitä jätetty putkiremonteissa uusimatta

+ sangen kohtuuhintainen alue pääkaupunkiseudun mittakaavassa

+ market-kokoinen lähikauppa

En varsinaisesti löytänyt heti huonoja puolia Kaivokselasta, mutta seuraavat asiat ovat hieman vielä mysteereitä:

– julkiset kulkuyhteydet

– melu: lentomelu + moottoritie

– onko ns. poliisi-tv-alue?