Tapiola 25. heinäkuuta 2016

Vasen palsta:

1. Aulis Blomsted: Ketju (1954). Menninkäisentie, Espoo.
2. Edessä Arto Sipisen suunnittelema liikerakennus (1989), takana Tapiolan keskustorni, Aarne Ervi (1960-61).
3. Rivitalo Kimmeltie, Kaija & Heikki Siren (1954).

Keskimmäinen palsta:

1. Kerrostalo Riistapolku, Aulis Blomsted.
2. Aulis Blomsted: Ketju.

Oikea palsta:

1. Kerrostalo Riistapolku, Aulis Blomsted.
2. Kerrostalo Kehrääjä, Kaija & Heikki Siren (1960).

Espoo-aiheinen kalenteri 2008.

Voit tutustua a3-kokoisen kalenterin kuviin täällä.

Revontulen koulu, goodbye!(Tapiola, eteläinen ja Etelätuulentie 210508)

”Kaavamuutoksella mahdollistetaan toimistorakentaminen purettavan Revontulen koulun alueella sekä lisärakentaminen viereisellä toimistorakennusten tontilla.”

Katoavaa Etelä-Tapiolaa

Länsiväylän varsi tulee tiivistymään huomattavasti tulevina vuosina. Uusi rakennuskanta tulee olemaan toimistotaloja ja ns. korkealaatuisia kerrostaloja.

Revontulen koulu on seisonut tyhjillään jo useita vuosia. Homevauriot tekivät rakennuksen käyttökelvottomaksi (näitä homeisia käyttökelvottomia koulurakennuksiahan tässä kaupungissa kyllä piisaa, mutta käytössähän vielä useimmat ovat – eivät kun ole näin keskeisellä paikalla). Nyt Osmo Siparin suunnitteleman vuonna 1967 rakennetun koulun kohtalo on sinetöity.

Tapiola-ryhmä rakentaa paikalle uuden pääkonttorinsa. Kaupungilta ostetun tontin rakennusoikeus on 33 ooo neliömetriä, joten tontti tullaan kyllä käyttämään huomattavasti nykyistä tehokkaammin. Hesarin juttu asiasta.

Sato on ostanut MTK:lta Elosalamantieltä tontin, jossa on kaksi vuokrataloa. Rakennusoikeutta on haettu yhdelle kerrostalolle. Mitä tämä sitten tarkoittaa? Tiivistetäänkö aluetta yhdellä talolla ja myydään vuokratalot omistusasunnoiksi, vai puretaanko nämä 60-lukuiset matalat kerrostalot uuden talon tieltä?

Tässä esimerkki ns. korkeatasoisesta kerrostalosta, Brunow & Maunulan suunnittelema As. Oy Tuuliniitty.

Espoon tuleva vanhusten kuntoutussairaala rakennettaneen Matinkylään tulevan metroaseman päälle, uutisoi Hesari. Perusteluina mainitaan hyvät liikenteelliset yhteydet, eli metrolla pääsee suoraan sairaalaan. Oudolta nyt tuntuu, että sairaala rakennetaan erittäin vilkkaalle ja tiiviille alueelle, josta viimeisetkin luontoalueet tulevat katoamaan. Tässä nyt on tyypillinen esimerkki siitä, kuinka kaupunkia rakennetaan läsnimerton ehdoilla eikä toisinpäin. Otan lisää kantaa Espoon kaikkien aikojen suurimpaan fiasko-päätökseen eli läsnimertoon myöhemmin.