Storörenin kierto Bodominjärvellä uiden

Talvella hiihtäessäni ja luistellessani Bodominjärven jäällä sain idean järven keskellä sijaitsevan Storörenin kiertämisestä kesällä uiden.

Kierto oli hyvä toteuttaa näin alkukesästä, kun järvessä ei ole vielä sinilevää. Luonnollisestikin tässä vaiheessa tällaista viilehköä kesää käytetään märkäpukua. Veden lämpötilaa emme mitanneet, mutta arvioisin sen olleen välillä 15-17.

Mikäli Storörenin aikoo kiertää, on ylitetävä järven selkä. Yksin en lähtisi tätä kierrosta tekemään. Niinpä värväsin pari kaveria melomaan lähettyvillä. Kanootteja ja kajakkeja voi vuokrata Oittaan ulkoilukeskukselta.

Tässä karttaa kierroksestani. Matkaa kertyi Suunnon Ambit 3-laitteen mukaan 3577 metriä – eli kestoltaan 1-1,5h keskivertoavovesiuimarille tyynellä säällä.

Oittaan ulkoilukeskus ja Bodominjärvi on ihan hyvä vaihtoehto avovesiuimarille, jos Etelä-Espoosta ei aina halua ajella esimerkiksi suositulle ja ihanteelliselle Kaitalammelle. Lähemmäksi rantaa on asennettu kaksi poijua merkitsemään 750m:n triathlonsprintin uintiosuuden rata. Parilla poijulla saataisiin Storörenin kiertoa hieman pidentämällä teräsmiesmatkan 3,8 km rata.

Tässäpä vielä kaverini Jukan ottama kuva, jossa vetelen tätä reittiä.

(kuva ©Jukka Peinola)

Opinmäen koulu

OpenHouse Helsinki 2016 -tapahtuma ulottui myös Espoon puolelle. Kolmanneksi koulukohteeksi valikoitui Opinmäen koulu.

Opinmäen koulu sijaitsee suhteellisen uudella asuinalueella Espoon Suurpellossa. Suurpellon alue on alunperin kaavoitettu sekä asumiseen ja toimistorakentamiseen, mutta muutettaneen pelkästään asuinalueeksi. Vuonna 2015 valmistunut koulu perustuu arkkitehtien Esa Ruskeepään ja Thomas Miayauchin ehdotukseen, joka voitti arkkitehtuurikilpailun vuonna 2012. Koulu on Arkkitehtitoimisto Esa Ruskeepää Oy:n ensimmäinen toteutettu työ.

Rakennusta käyttää päivittäin noin 1200 ihmistä ja peruskoulutoimintojen lisäksi sinne on sijoitettu päiväkoti. Talossa sijaitsee myös kirjasto. Suunnittelussa on huomioitu tilojen käytettävyys alueen asukkaiden erilaisiin tarpeisiin myös iltaisin ja viikonloppuisin.

Koulun suunnittelussa on huomioitu modernia tutkivan oppimisen mallia, joka edellyttää muuntuvia tiloja. Avoimissa opetustiloissa ei välttämättä ole kiinteitä seiniä, koska modernissa koulussa oppimisryhmien koko voi vaihdella suuresti. Koulun tilat on suunniteltu hyvin joustaviksi. Ideana on ollut luoda avoin ja oppimaan rohkaiseva ympäristö. Samoin kuin Kalasataman koulussa, on Opinmäessä talotekniikka esillä välikattoon piilottamisen sijaan.

Finno skola och daghem

Kouvo & Partanen Architects 2002.

Finno skola

Tapiola 25. heinäkuuta 2016

Vasen palsta:

1. Aulis Blomsted: Ketju (1954). Menninkäisentie, Espoo.
2. Edessä Arto Sipisen suunnittelema liikerakennus (1989), takana Tapiolan keskustorni, Aarne Ervi (1960-61).
3. Rivitalo Kimmeltie, Kaija & Heikki Siren (1954).

Keskimmäinen palsta:

1. Kerrostalo Riistapolku, Aulis Blomsted.
2. Aulis Blomsted: Ketju.

Oikea palsta:

1. Kerrostalo Riistapolku, Aulis Blomsted.
2. Kerrostalo Kehrääjä, Kaija & Heikki Siren (1960).

Tätä on odotettu yli kaksi vuotta: meri jälleen jäässä

Eilen ehdin pitkästä aikaa rantaraitille kävelylle ja ilokseni huomasin että meri on jäätynyt kestäväksi. Niinpä kävelin jäitä pitkin Nuottalahdesta Matinkylään. Kansaa oli liikkeellä sadoittain.

Tänään valitsin liikkumisvälineeksi luistelusukset. Hiihtelin Matinkylän edustalta Miessaaren kulmalle. Miessaarta en lähtenyt lumen puutteen takia kiertämään – ehkä iltapäivällä luistimilla teen sen. Lunta on siis vähän – retkiluistimet olisi ehkä paras vaihtoehto.

Näyttää siltä että tämä viikko pysyy pakkasen puolella ja öisin on reilujakin pakkasia,  joten ainakin hiihtolomaviikolla pääsee merelle. Jatkostahan ei voi olla koskaan varma – voihan sitä tulla kahta vuotta pidempikin väli meren jäätymisessä.

Julkaistu alunperin 16.2.2009.

Meren arvaamattomuus. Intuitio puhuu.

Tänään on Espoon edustalla merellä tapahtunut traaginen onnettomuus. Kävin merellä eilen iltapäivällä. Hiihtelin Nuottalahdesta kolmisen kilometriä etelään.

Tänään oli ajoittain mystinen pilviharson läpi paistava valo joka toi mieleeni parin vuoden takaiset kuvat Gåsgrundetista. Kuvat löytyy tästä Googlen kartalta. Ajattelin lähteä ottamaan kuvat uusiksi. Olin jo ulkovälinevarastossa hakemassa suksipussia, kun jostain syystä päätin lähteä kuvaamaan Espoonkartanon koskea – josta ei tullut julkaisemisen arvoista materiaalia.

 

Julkaistu alunperin 19.2.2009.

 

 

Rantaraitilla Matinkylästä Nuottalahteen. Friisinkallio.

Hyvää uutta vuotta vaan kaikille Itä-Bloggin lukijoille. Valitettavasti wordpress.comin ”uudistusten” ja ”parannusten” vuoksi kuvia ei edelleenkään saa näkyämään isoina, eli 900×600 -kokoisina.

Kuvat edelleen vakioaiheita. Lämmittelen tässä tutuilla jutuilla. Toisaalta jos Malcolm Young on tienannut miljardin kuudella soinnulla, voin kai minäkin ottaa kuvia samoista paikoista.

Pakkanen ei ollut niin pureva kuin aluksi ajattelin. Vain Nuottalahti oli osittain jäässä. Esbogårdin koskelle menen vasta viikonloppuna muutaman pakkaspäivän jäleen. Toisaalta olisi hauska idea seurata kosken jäätymistä päivittäin kun kerran noita pakkasia tässä vielä muutaman päivän ajan piisaa.

Mutta Photoshoppia kaipaan – tuon ekan kuvan etualalla olevan hiekan näkyväksi saaminen photarilla ei olisi temppu eikä mikään…

Julkaistu alunperin 1.1.2009.

Pakkasta – ei lunta.

Patikoin aamupäivän Espoon Keskuspuistossa. Päädyin kuvailemaan heijastuksia ja vastavalojuttuja – ei sinänsä uutta, mutta nyt onkin tärkeintä homman säännöllisyys ja se että kuvaaminen lähtee taas pikkuhiljaa luistamaan.

Päivitin Gimpin uusimpaan versioon ja sain myös nuo pikkukuvat linkeiksi isoihin.  Vähän helpotti elämää.

Julkaistu aluperin 2.1.2009.

Meri jäässä

Sain Espoo36Esbo-näyttelysivun toimimaan viimeinkin siten kuin pitääkin: jokainen kuva aukeaa yksitelleen täysikokoiseksi. Siellä on siis jotakuinkin 80 kuvaa, joista syksyn näyttelyn lopulliset 36 valikoituivat. Olkaa hyvä!

Meri on alkanut jäätyä. Tänään kävin tuolla Karhusaaren suunnalla kuvailemassa näitä ”kuumaisemia”.

Julkaistu alunperin 3.1.2009.

Viiltävä voima, kuultava kauneus.*

Näköjään näyttelysivulle laitettu linkki Digicamera.netistä. Käytännössä se tarkoittaa reipasta piikkiä Itä-Bloggin kävijämäärissä. Ja kun kävijämäärät lisääntyy, lisääntyy halu tehdä entistä parempaa jälkeä…

Kävin Puolarmetsän pelloilla kilpajuoksua valon kanssa. Aurinko liikkui metsän rajassa siten että valotilanne vaihteli pienellä alueella jatkuvasti. Sekunnissa valo saattoi olla todella vaikuttava, mutta eri asia saiko silloin mitään kelvollista kompositiota aikaan. Peura juoksi pellon halki, mutta en päässyt riittävän lähelle saadakseni minkäänlaista kelvollista kuvaa.

* Ismo Alanko:Talvi

Julkaistu alunperin 4.1.2009.