Storörenin kierto Bodominjärvellä uiden

Talvella hiihtäessäni ja luistellessani Bodominjärven jäällä sain idean järven keskellä sijaitsevan Storörenin kiertämisestä kesällä uiden.

Kierto oli hyvä toteuttaa näin alkukesästä, kun järvessä ei ole vielä sinilevää. Luonnollisestikin tässä vaiheessa tällaista viilehköä kesää käytetään märkäpukua. Veden lämpötilaa emme mitanneet, mutta arvioisin sen olleen välillä 15-17.

Mikäli Storörenin aikoo kiertää, on ylitetävä järven selkä. Yksin en lähtisi tätä kierrosta tekemään. Niinpä värväsin pari kaveria melomaan lähettyvillä. Kanootteja ja kajakkeja voi vuokrata Oittaan ulkoilukeskukselta.

Tässä karttaa kierroksestani. Matkaa kertyi Suunnon Ambit 3-laitteen mukaan 3577 metriä – eli kestoltaan 1-1,5h keskivertoavovesiuimarille tyynellä säällä.

Bodomjärvi Storörenin kierto

Oittaan ulkoilukeskus ja Bodominjärvi on ihan hyvä vaihtoehto avovesiuimarille, jos Etelä-Espoosta ei aina halua ajella esimerkiksi suositulle ja ihanteelliselle Kaitalammelle. Lähemmäksi rantaa on asennettu kaksi poijua merkitsemään 750m:n triathlonsprintin uintiosuuden rata. Parilla poijulla saataisiin Storörenin kiertoa hieman pidentämällä teräsmiesmatkan 3,8 km rata.

Tässäpä vielä kaverini Jukan ottama kuva, jossa vetelen tätä reittiä.

Antti ui Bodomilla

(kuva ©Jukka Peinola)

Mainokset

Opinmäen koulu

OpenHouse Helsinki 2016 -tapahtuma ulottui myös Espoon puolelle. Kolmanneksi koulukohteeksi valikoitui Opinmäen koulu.

Opinmäen koulu sijaitsee suhteellisen uudella asuinalueella Espoon Suurpellossa. Suurpellon alue on alunperin kaavoitettu sekä asumiseen ja toimistorakentamiseen, mutta muutettaneen pelkästään asuinalueeksi. Vuonna 2015 valmistunut koulu perustuu arkkitehtien Esa Ruskeepään ja Thomas Miayauchin ehdotukseen, joka voitti arkkitehtuurikilpailun vuonna 2012. Koulu on Arkkitehtitoimisto Esa Ruskeepää Oy:n ensimmäinen toteutettu työ.

Rakennusta käyttää päivittäin noin 1200 ihmistä ja peruskoulutoimintojen lisäksi sinne on sijoitettu päiväkoti. Talossa sijaitsee myös kirjasto. Suunnittelussa on huomioitu tilojen käytettävyys alueen asukkaiden erilaisiin tarpeisiin myös iltaisin ja viikonloppuisin.

Koulun suunnittelussa on huomioitu modernia tutkivan oppimisen mallia, joka edellyttää muuntuvia tiloja. Avoimissa opetustiloissa ei välttämättä ole kiinteitä seiniä, koska modernissa koulussa oppimisryhmien koko voi vaihdella suuresti. Koulun tilat on suunniteltu hyvin joustaviksi. Ideana on ollut luoda avoin ja oppimaan rohkaiseva ympäristö. Samoin kuin Kalasataman koulussa, on Opinmäessä talotekniikka esillä välikattoon piilottamisen sijaan.

Kalasataman koulu ja päiväkoti

OpenHouse Helsinki 2016 -tapahtumassa oli esittelyssä tammikuussa 2016 valmistunut Kalasataman peruskoulu ja päiväkoti. Toteutettu työ pohjautuu vuonna 2010 järjestettyyn kutsukilpailuun, jonka voitti JKMM Arkkitehdit . Päässuunnittelijana on toiminut Juha Mäki-Jyllilä. Koulun sisustussuunnittelijana on toiminut Päivi Mäyrynen JKMM:ltä. Päiväkodin taideteoksen on toteuttanut Heli Hiltunen. Tilaisuuden esittelijänä toimi arkkitehti Edit Bajsz niin ikään JKMM:ltä.

Nyt valmiina on rakennuksen ensimmäinen vaihe. Valmistuessaan kokonaisuudessaan koulu tulee noudattamaan suljetutun korttelin periaatetta, joka on Kalasatamassa käytössä myös asuinkortteleissa. Lopullisessa muodossaan koulu tulee olemaan noin 700 oppilaan yhtenäiskoulu. Nyt kokonaisuudesta on toteutettu noin puolet – yksi ulkoseinä on siis tilapäinen. Tämän hetkisen rakennusvaiheen budjetti on noin 14 miljoonaa euroa.

Koulun suunnittelussa on otettu mallia tanskalaisesta koulusuunnittelusta, jota pidetään maailmalla edelläkävijänä. Rakennus on pyritty tekemään uutta pedagogiikkaa tukevaksi. Opetustiloissa on noudatettu soluperiaatetta, jonka mukaan jopa 75 hengen oppilasryhmät saattavat opiskella samassa huolellisesti akustoidussa tilassa tai sitä ympäröivissä erittäin muunneltavissa opetustiloissa. Perinteistä luokka-ajattelua ei koulussa noudateta.

Rakennuksessa on talotekniikka jätetty näkyviin. Taloudellisten syiden lisäksi tähän on vaikuttanut pedagoginen ajattelu: talon toiminnat ovat selkeästi näkyvissä.

Roihuvuoren ala-asteen peruskorjaus

OpenhouseHelsinki 2016 -tapahtumassa syyskuussa 2016 esiteltiin yleisölle Aarno Ruusuvuoren suunnittelema vuonna 1967 valmistunut Roihuvuoren ala-aste (alunperin kansakoulu?). Rakennuksen peruskorjaus valmistui kesällä 2016. Peruskorjauksen pää-ja arkkitehtisuunnittelun on toteuttanut Jeskanen-Repo-Teränne Arkkitehdit Oy, josta rakennusta oli esittelemässä arkkitehti Timo Jeskanen.

Suorakaiteen muotoinen rakennus sijoittuu muuta maastoa korkeammalle kalliolle Roihuvuoren kaupunginosan ytimeen. Näkymät rakennuksesta ovat hyvin luonnonläheiset. Rakennus edustaa 1960-luvun teollisen aikakauden pelkistettyä betonimodernismia. Suunnittelussa arvostettiin tuolloin rationaalisuutta ja modulaarisuutta, sekä hyödynnettiin betonin monipuolisista käyttömahdollisuuksia. Vaikka betonin käyttöä on ehkä pidetty itseisarvona, on Ruusuvuori kuitenkin luonut ihmisen mittaakaavaan istuvaa, ihmistä ja luontoa lähellä olevaa arkkitehtuuria. Ruusuvuoren arkkitehtuuria täydentää Anita Lucanderin suunnittelema taide ja värimaailma. Lucanderin koulun keskusaulaan suunnittelema tekstiilitaideteos on tätä kirjoitettaessa restauroitavana.

Kouluun on tehty täydellinen peruskorjaus. Julkisivut on uusittu, ulkorakenteita korjattu, sekä lisätty talotekniikkaa vastaamaan nykyajan vaatimuksia. Koska kattorakenteet pitkine jänneväleineen on olennainen osa Ruusuvuoren arkkitehtuuria, on kaapelointeja kaivettu lattiaan lasketun sisäkaton sijaan. Nykyaikaisen talotekniikan huomioinnin lisäksi rakennuksessa on pyritty huomioimaan nykyajan pedagogiikan vaatimukset.

Koulun ytimessä on molempien kerrosten korkuiset ruokasali ja liikunta/juhlasali, joiden ympärille muut tilat sijoittuvat. Kattoikkunat ja sisäseinien lasitukset yhdistettynä pitkiin kantavien rakenteiden jänneväleihin tuovat rakennukseen valoa ja avaruutta.

Tapiola 25. heinäkuuta 2016

Vasen palsta:

  1. Aulis Blomsted: Ketju (1954). Menninkäisentie, Espoo.
  2. Edessä Arto Sipisen suunnittelema liikerakennus (1989), takana Tapiolan keskustorni, Aarne Ervi (1960-61).
  3. Rivitalo Kimmeltie, Kaija & Heikki Siren (1954).

Keskimmäinen palsta:

  1. Kerrostalo Riistapolku, Aulis Blomsted.
  2. Aulis Blomsted: Ketju.

Oikea palsta:

  1. Kerrostalo Riistapolku, Aulis Blomsted.
  2. Kerrostalo Kehrääjä, Kaija & Heikki Siren (1960).

Klippsta

Louhela on Länsi-Vantaalla Myyrmäen kupeessa sijaitseva noin 20 rakennusta käsittävä asuinalue. Rakennukset ovat pääsääntöisesti 1960-luvun puolestavälistä, joskin yksittäisiä rakennuksia 80-, 90- ja 2010-luvuilta löytyy myöskin. Alueen pääsuunnittelijana on ollut Aarne Ehojoki.

Louhelan kaava noudattaa maaston muotoja ja on 60-lukuisen väljä. Alue on peruskorjausiässä, joten juuri tällä hetkellä kontit ja jätelavat ovat yleisiä pihoilla.

Kaava on siis väljä ja maaston huomioiva. Louhela rajoittuu hoidettuihin puistoaleisiin. Massiiviset kolossitkaan eivät tunnu liian päällekäyviltä.

IMG_0076 Klippsta yleis

Esimerkki porrassisäänkäynnistä. Lienee alkuperäiset ovet – niin ja se pleksikahva…

IMG_2299 Klippsta alkuperainen kahva

Vaadin pleksikahvojen ja alkuperäisten valokatkaisijoiden palauttamista! Kun noihin asioihin on kerran kiinnittänyt huomiota, ei niistä pääse eroon kun kahvavirheen havaitsee… Pisteet kirkaista väreistä ja pystylaudoituksesta.

IMG_2300 IMG_2301

Louhelan vanha ostoskeskus on purettu. Tilalle on rakennettu uusi pieni liikekeskus ja viisikerroksinen asuintalo. Rakennusten suunnitelleen Forma-Futura –toimiston nimi nousi muutama vuosi sitten esille Vantaan entisen kaupunginjohtajan lahjusjupakassa. 

IMG_0082 uudisrakennus

Väljä rakentaminen kiinnittyy luontevasti metsiin ja puistoihin.

IMG_0093

Ja arviota antamaan:

+ ihan hyvää – joskaan ei kovin persoonallista – suunnittelua

+ hyvät liikenneyhteydet – Louhelan asema aivan vieressä

+ suuret remontit kohta koko alueella tehty

+ puistomaisuus, maastot

– lentomelu

– joidenkin talonyhtiöiden putkiremonteissä jätetty kylppärit uusimatta

Vantaalta pyrin ennen muuttoani esittelemään vielä Kaivokselan – ehkä Simonmetsän ja Hiekkaharjun.